Kymmenen tienoilla minun väsy alkoi olemaan niin suuri, etten jaksanut enää valvoa, joten päätin lähteä käymään iltapissulla Vicken kanssa. Pissat tuli ja ilotulitteiden pauke ei haitannut Vickeä ja pidensin lenkkiä hieman. Kuinkas siinä sitten kävikään kuin että meidän pihapiiriin tuli perhe ilotulittelemaan ja Vicke säikähti paukahdusta. Kotiin kun päästiin Vicke vain läähätteli ja tärisi.
Minulla oli säästössä muuton ajoilta pari tablettia Calmexia ja työnsin yhden kapselin Vicken suuhun, laitoin radion päälle ja yritin mennä nukkumaan - poikkeuksellisesti Vicke kainalossani. Tärinästä ja läähätyksestä ei meinannut tulla loppua, joten kehittelin Vickelle korviin korvatulpat, jotka kiinnitin pyörittämällä siteen pään ympäri. Vicke rauhoittui hieman, mutta minua häiritsi suuresti ulkoa kuuluva pauke, joka oli TODELLA kova, kun paukuttelu tapahtui melkein ikkunan alla. Lopulta siirryimme koko lauman voimin eteiseen, jossa pauke oli hieman vaimeampaa ja nukahdimme paukkeesta huolimatta.
Puoli neljältä havahduin, että pauke oli loppunut ja raahauduin sänkyyn jatkamaan uniani - taaskin Vicke kainalossa, mutta tällä kertaa ilman korvatulppia. Puolen päivän aikoihin jaksoin raahautua sängystä ylös vieläkin väsyneenä. Olin unissanikin hakannut päätä seinään omalle tyhmyydelleni ja tuntenut itseni niiiiiin idiootiksi. Koirani on nyt sitten luultavasti paukkuarka!
Uusi vuosi ei ole ainakaan vielä mitenkään erilaisempi kuin edellinen vuosi. Meno on samanlaista edelleen
Painonpudotus projekti on nyt ohi, sillä Vicke on nyt hyvässä kunnossa
Nyt vain pitää oikeasti pitää paino tuossa, eikä yhtään painoa saa tulla lisää.Vickelle tuli juoksujen jälkeen taas valeraskaus ja nisät turposivat taas todella suureksi. Nisätulehduksen välttämiseksi Vicke sai lääkettä, joka estää maidontuotantoa ja nisät ovat pienentyneet normaalin kokoisiksi.
Pidin Vickellä kauluria hetken aikaa, kun Vicke pesi ahkeraan nisiään, mutta leikkimistä se ei haitannut onneksi yhtään, sillä Nion ja Vicken meno oli entistä vauhdikkaampaa kauluri päässä.
Nio on keksinyt päivystää päivällä ikkunalaudalla maailman menoa.
Toinen asia, minkä tuo kissa on keksiny, on peittojen välissä kaivautuminen. Todella raivostuttavaa laittaa aamulla sänky siistiksi ja sitten kun tulee kotiin, se on myllätty ihan sekaisin. Yleensä kyllä syyttävä sormi osoittaa Vickeä, mutta nykyään voi osa syyn vierittää myös Nion kontolle. Varsinkin jos lakana on revitty petarin ympäriltä pois.
Siinä se hyvin tyytyväisenä nukkuu petauspatjan alla... Huoh....
Jännittävää! Ensi viikolla me aloitamme Vicken kanssa taas agilityn! Saa nyt nähdä mitä me osaamme silloin
Olemme treenailleet myös kohtuullisesti hihnassa ohittamisia. Ne on onnistunut ihan hyvin ja opit ovat palanneet mieleen aika hyvin 
Kommentit