Nyt on taas sellainen ilta, että mieli tekee karjua ja kiljua keuhkojensa täydeltä, mahdollisesti vielä hakata päätä seinään ja vetää itku-potku-raivarit lattialla. Tuolle koiralle on kehkeytynyt TODELLA ärsyttävä tapa! angryangryangry
   Tuossa hetki sitten huomasin koirani läähättelevän ja kiertelevän ympäri kämppää siihen malliin, että on kova hätä. Näin melkein kuplan Vicken otsassa. Lähdimme pihalle normaalille iltalenkki kierrokselle (joka on n.15-20 min lenkki) ja tietenkin sitä olettaa, että kun koiralla on hirveän kova hätä, se hoitaisi tarpeensa nopeasti, mutta EI!
   Mitäpä tämä minun ihana karvanaamani tekee? Haistelee ja haistelee ja ihan selvästi on jonkin ihanan jäljellä, haistelee, haistelee, haistelee, hups! jokin kamala ääni kuului! haistelee, haistelee haistelee, mikä tuolla liikahti? haistelee, haistelee. Lopulta olemme kiertäneet koko lenkin eikä pissaa ole tullut, joten jatkan lenkkeilemistä vielä hetken, mutta hermot kiristyy jokaisella askeleella, jonka otan ilman koiran pissaamista.
   Ja tämä ei ole todellakaan ensimmäinen kerta! Tätä on tapahtunut ehkä nyt viikon-pari. Ei ihan joka ilta, mutta silti niin useasti, että sitä voi tavaksi jo kutsua. Yleensä jaksan kävellä vielä hetken kauemmin ja jotenkin sitten Vicke tajuaa, että pissa on pakko tehdä nyt, sillä olemme jo kotiovella.
   Muutama ilta sitten ihmettelin miksi Vicke näki/kuuli mörköjä koko ajan ja kokeilin ottaa sadetakin pois päältä. Se auttoi ja pissa tuli melkein heti riisumisen jälkeen. Sitten päätin olla laittamatta sadetakkia iltapissatukselle päälle (muilla lenkeillä sadetakin päälläolo ei haittaa). Aikaisemmin päällä on ollut myös heijastinliivi, joten jätin senkin käyttämisen pois, ettei se haittaa lenkillä.
    Olen oikeasti miettinyt onko koirani alkanut pelkäämään pimeää...? (onhan se aina ollut varautuneempi pimeällä, mutta ei se koskaan ole ollut näin pahana) Muut lenkit menevät todella hyvin, ei mörköjä eikä liiallista hajujen haistelua (onko hajujen haistelu sijaistoiminto, jolla Vicke rauhoittelee itseään?) ja pissaamisen kanssa ei ole ongelmaa.
    Tietenkin oma käyttäytymisenikin vaikuttaa tuohon koiran käyttäytymiseen ja olen kärsimättömämpi iltalenkillä kuin muilla lenkeillä (haluan takaisin sisälle suhteellisen nopeasti, että voi mennä nukkumaan tai jatkamaan kesken jäänyttä ohjelmaa, tai pihalla sataa tai muuten vain on kylmä).
   Itse en sanoisi olevani kovinkaan pelokas ihminen, mutta täällä asuessani minulle on kehkeytynyt pienoinen jännitys vatsanpohjaan, kun lähden iltapimeällä lenkkeilemään koiran kanssa... Oma jännitys ei tietenkään auta yhtään tätä tilannetta ja pitäisikin saada aikaiseksi sellainen levollinen tunne lenkin ajaksi... helpompaa sanottu kuin tehty! Ehkä minun pitäisi kouluttaa itseäni niin, että iltalenkki on paras lenkki kaikista wink Pitäisiköhän minun ottaa matkaan itselleni namipussi, josta napsin karkkia naamaani joka kerta kun on hyvä fiilis laugh
  Tänään en jaksanut jäädä pihalle odottelemaan pissan saapumista, vaan tömistelin takaisin sisälle ja olin niin ärsyyntynyt, että paiskoin tavaroita mennessäni sohvalle mököttämään. Vicke tajusi huonon tuuleni ja istuskeli television läheisyydessä. Nyt kun olen vähän rauhoittunut, koira huokailee huomionkipeästi vieressäni sohvalla. Pakko se on viedä pissalle, ettei sisälle tule tai rakko räjähdä, mutta mitenkään ei huvita mennä takaisin tuonne pihalle.